Siirry sivun sisältöön
{{ selectedLibrary.Picture.Name }}

Yhteystiedot

{{ selectedLibrary.Address.Street }}
{{ selectedLibrary.Address.Zipcode }} {{ selectedLibrary.Address.City }}
Koirat sallittu
Koirat kielletty
Siirry kirjaston sivuille

Uusimmat tapahtumat

punahilkka ja susi

Anja Hatva: SATUJA Bettelheimin tapaan

Rikhardinkadun kirjaston Käytävägalleriassa on nähtävillä Anja Hatvan öljyvärimaalauksia, aiheena vanhat klassikkosadut Punahilkka, Tuhkimo, Lumikki, Prinsessa Ruusunen ja Kettu ja korppi. Kuvien tekijä on tavoitellut satujen alkuperäistä henkeä.

Psykoanalyytikkonakin esiintynyt, mutta estetiikan alalta väitellyt Bruno Bettelheim ei pitänyt hyvänä ajatuksena satujen kuvittamista, koska se voi haitata lapsen omien mielikuvien muodostumista. Uskoisin kuitenkin, että lasten on helpompi jatkaa kuvittelua, jos kuva antaa lähtökohdan visuaaliselle kuvittelulle. Kuinka moni pieni lapsi on nähnyt suden edes eläintarhassa? Miten hän voisi kuvitella suden, ellei kuvien avulla.

Satujen symbolit toistuvat usein kaikkialla maailmassa kerrotuissa saduissa: omena, valkoinen lintu, punainen ruusu. Bettelheimin mukaan saduissa käsitellään lapsen kehitysvaiheiden teemoja freudilaisittain: ahneutta, narsismin ilmentymiä, sisarkateutta, aikuiseksi kasvamista ja hyvän ja pahan ongelmaa. Susi saa olla pelottava, koska sadun kautta lapsi pääsee kokemaan turvallista pelkoa: paha saa lopulta aina palkkansa. Hyvässä sadussa on samaistumiskohteita eri vaihetta eläville lapsille; sadun luuseri voi kehittyä ja nokkeluudella voittaa omakseen prinsessan ja puoli valtakuntaa.

Bettelheim julkaisi kirjansa Satujen lumous jo 70-luvun puolivälissä, mutta sen sisältö on yhä ajankohtainen. Suosittelen uudelleen syventymistä kaikille, jotka lukevat satuja lapsilleen. Kirjaa on edelleen saatavilla Helmet-kirjastosta (Mirja Rutasen käännöksenä vuodelta 1984).

-Anja Hatva

Käytävägalleria, 3. krs (Rikhardinkadun kirjasto)

1.4.2019 - 28.4.2019

Viimeksi päivitetty 23.3.2019