Lastenkirjaklassikoista uusiin suosikkeihin

Oman lapsuuden suosikkikirjat ovat aikuisenakin rakkaita ja lukukokemuksen haluaisi jakaa eteenpäin, mutta lukemistaipaleensa alussa oleva lapsi ei välttämättä pääse sisälle kirjan vanhahtavaan kieleen tai aiheisiin. Voi olla helpompaa herätellä lapsen lukuintoa tuoreemmilla teoksilla ja siirtyä vasta lukukoukkuun jäämisen jälkeen vanhoihin klassikoihin.

Tässä jutussa on koottuna uudempia kirjoja, joissa on jotain samaa kuin vanhoissa lastenkirjasuosikeissa. Moni tämän jutun uusista kirjoista on jo hyvää vauhtia muuttumassa nykylasten kirjasuosikeiksi, joita muistellaan vielä aikuisinakin.

Salapoliisitarinoita

Katarina Mazettin Seikkailuserkut-sarja ja Enid Blytonin Viisikko-sarja muistuttavat toisiaan: neljä serkusta (kaksi tyttöä ja kaksi poikaa) sekä lemmikkieläin viettävät lomiaan yhdessä. Samalla ratkotaan rikoksia ja syödään hyvin. Seikkailuserkuissa serkukset lomailevat Frida-tädin omistamalla Uikkusaarella. Frida-täti on hieman omaperäinen taiteilija, joka ei juuri lasten tekemisiin osallistu. Täti elää lähinnä purkkiruualla, mutta onneksi Alex-serkku on ranskalainen mestarikokki. Saarella ja saaren läheisyydessä löytyy joka loma jokin uusi mysteeri ratkaistavaksi.

Kuten yllä, myös Carolyn Keenen Neiti Etsivä-sarjassa ja Johanna Hulkon Geoetsivät-sarjassa on muutakin yhteistä kuin etsivä-sana: rikoksia ratkoo kolme tyttöä, mukana on paljon ystävien keskeistä aikaa, jonkun verran poikajuttuja eikä kummankaan kirjan päähenkilöllä ole äitiä. Geoetsivät on kuitenkin suunnattu hieman nuoremmalle lukijakunnalle. Siinä missä missä geoetsivien vanhin jäsen Raparperi on viidesluokkalainen, Paula Drew ystävineen ovat 15–18-vuotiaita. Lisäksi ajankuva vaikuttaa kirjojen sisältöihin, esimerkiksi Geoetsivissä lasten yhteinen geokätköharrastus on tärkeä osa kirjoja.

Tyttövoimaa

Anni Polvan Tiinaa kuvataan oikeudenmukaiseksi, rehelliseksi, hyväsydämiseksi ja topakaksi poikatytöksi. Tällainen on myös Jukka-Pekka Palviaisen Allu, joskin nykyään lastenkirjallisuudessa saa olla oma itsensä ilman poikatyttö-leimaa. Allu touhuaa ja seikkailee välittämättä muiden mielipiteistä. Juonta vie usein eteenpäin jonkinlainen arvoitus, esimerkiksi sarjan ensimmäisessä osassa Allu saa salaperäisiä ihailijakirjeitä. Samalla kuitenkin puuhataan arkisia asioita ja vietetään aikaa ystävien ja perheen kanssa.

Uusi maailmoja ja ystäviä

Jules Vernen ja Edgar Rice Burroughsin kirjoista on ilmestynyt vielä 2000-luvulla uusia painoksia, mutta uusista kansista huolimatta sisältö on pysynyt samana. Onneksi on julkaistu myös tuoreempaa tieteisfiktiota! Timo Parvelan ja Bjørn Sortlanin kirjasarja Kepler62 on saavuttanut lyhyessä ajassa melkoisen suosion. Sarja sekoittaa avaruusseikkailuja, tietokonepelejä ja Pasi Pitkäsen runsasta kuvitusta juuri oikeassa suhteessa. Sarjassa seurataan uudelle planeetalle muuttavaa lapsijoukkoa, joka valitaan mukaan mysteerisen Kepler62-tietokonepelin avulla.

Harmillisesti Angela Sommer-Bodenburgin Pikku Vampyyreille ei ole ilmestynyt uutta vaihtoehtoa, jos pysytään tiukasti lastenkirjallisuuden puolella. Vampyyrikirjojen sijaan Antonin teinimasisteluun kyllästyville voisikin suositella toisenlaista kauhukirjallisuudesta ja gotiikasta ammentavaa sarjaa: Chris Riddelin Ada Gootti-kirjoja. Ihastuttavan omituisessa maailmassa esiintyy myös vampyyreja! Toisaalta Tuutikki Tolosen Mörkövahdissa voi nähdä samanlaisia teemoja uuden ja oudon kohtaamisesta ja näiden ristiriidasta aikuisten maailman kanssa. Vampyyrien sijaan päähenkilöiden elämään ilmestyy tosin mörköjä.

Teksti: Annu Peltoniemi, Myyrmäen kirjasto
Kuva: Clem Onojeghuo / Unsplash