Oodin robottiryhmä viimein yhdessä

Oodin robottiryhmä täydentyi viimeisellä puuttuvalla robotilla, kun Tatu saapui Patun ja Veeran seuraksi viime viikolla. Tähän asti Tatu oli viettänyt aikaa robotit Oodiin toimittavan Mikro-Väylän toimistolla, missä sille oli tehty erilaisia testauksia ja hienosäätöä. Nyt Tatu on viimein tarkoitus ottaa käyttöön Oodissa. 

Jokaisella omat työt

Kun kaikki viimeisetkin säädöt on saatu valmiiksi, saa Tatu Oodissa itselleen hyvin erikoisen tehtävän. Sen täytyy nostaa selkäänsä kokonaisia kirjahyllyjä ja kuljettaa niitä yksi kerrallaan ensimmäiseen kerrokseen. Siellä Tatua odottavat upouudet telakat, joihin Tatu laskee hyllyt varovaisesti.

Yksi Oodin roboteista, Patu, ei poistu kellarista enää niin usein. Sen tehtävänä on järjestää kirjalaatikoita kellarin liukuhihnalle, mistä Oodin kolmas robotti, Veera, poimii niitä selkäänsä. Veeran tehtävänä on kuljettaa kirjalaatikoita ylös kolmanteen kerrokseen ja laskea ne selästään oikeille telakoille. Sen jälkeen on henkilökunnan tehtävä tyhjentää laatikon kirjat ja laittaa ne omille paikoilleen. 

Erikoisia taitoja ja tehtäviä

Parhaimmillaan robotit ovat hyvin taitavia, ja ne osaavat tehdä kaiken itsekseen. Ne osaavat esimerkiksi tilata itselleen hissin! Niiden ei tarvitse kuitenkaan painaa hissin nappeja (eihän niillä ole käsiäkään!) vaan ne toimivat eräänlaisella telepatialla – ne kommunikoivat hissin kanssa langattoman verkkoyhteyden välityksellä. 

Joskus asiat menevät kuitenkin mönkään, ja Oodin henkilökunnan täytyy avustaa robotteja. Välillä roboteilla on esimerkiksi vaikeuksia mennä telakan alle ja laskea kirjalaatikkoa selästään. Silloin työntekijät kaivavat puhelimen taskustaan, antavat käskyn ja muistuttavat sen avulla robotteja, miten homma menikään. Sitten robotit palaavat taas iloisesti kellariin! Puhelimella Oodin henkilökunta voi myös seurata robottien liikkeitä. 

Joskus robotit saavat erikoisempiakin tehtäviä. Esimerkiksi viimeisimmässä Harry Potter Book Night –tapahtumassa Veera muuntautui hurjaksi Hämäkäkiksi! Se oli tietenkin vain esitystä, ja oikeasti robotit ovat oikein kilttejä. Ne väistävät todella varovaisesti kaikkea, eivätkä siten törmää kehenkään tai mihinkään. Jos joku tulee liian lähelle, robotti huomaa sen, pysähtyy, ja muuttuu punaiseksi. Kun este poistuu, vaihtuu väri taas vihreäksi ja robotti jatkaa matkaansa! 

Lopuksi nukkumaan

Oodin kaikki kolme robottia asustavat kellarikerroksessa, minne ne palaavat aina nukkumaan rankan työpäivän päätteeksi – joskus myös kesken työpäivän, jos niitä alkaa väsyttämään. Robotit lepäävät hieman eri tavalla kuin ihmiset. Ne menevät itse lataukseen, kun niiden akun varaus on alle puolillaan. Vain yksi Oodin roboteista saa ladata akkujaan koko yön. Muut kaksi robottia vain sammutetaan illalla. Niiden pitääkin sitten ottaa päikkärit kesken päivän. 

Ai niin – ehditkin ehkä jo ihmetellä, mistä robottien nimet ovatkaan peräisin? Ennen kuin ensimmäiset robotit otettiin käyttöön, järjestettiin Oodissa nimikilpailu. 10–vuotaan Aada Ketomäen ehdotus valloitti valintaraadin sydämet. Aada oli tietenkin ammentanut ideansa itselleen tutuista lastenkirjoista: “Keksin Tatun ja Patun, koska ne on hyvä kaksikko ja kaikki tietää ne ja ne on hauskoja ja kivoja. Ja mä oon lukenut niitä kirjoja. Ja sitten mä keksin vielä Veeran.”