Vanhoja valokuvia

Mitä lukea, kun ei tiedä mitään historiasta

Mitä lukea, kun ei tiedä mitään -sarjassa eri alojen ammattilaiset antavat lukuvinkkejä oman alansa kirjallisuudesta. Sarjan ensimmäisessä osassa perehdytään historiaan ja arkeologiaan.

Mitä lukea sellaisesta aiheesta, josta ei tiedä mitään? Aloittelijan voi joskus olla vaikea keksiä, mistä uuteen asiaan tutustuminen kannattaa aloittaa. Siksi päätimme kysyä eri alojen ammattilaisilta, mitä oman alansa kirjoja he suosittelisivat aloittelijalle. Kirjavinkkejä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti aiheen opiskeluun vaan enemmänkin yleissivistyksen kartoitukseen. Tässä seitsemänosaisessa vinkkisarjassa jaamme näitä suosituksia.

Jokainen suomalainen on tutustunut historiaan ainakin vähän peruskoulun aikana. Jos historiaan liittyvät opinnot ovat kuitenkin jääneet siihen, on moni asia saattanut jo unohtua. Historian tutkimus avaa monia mielenkiintoisia näkökulmia ihmiskunnan historiaan ja jopa ihmistä edeltäviin aikoihin. Tässä artikkelissa vinkkejä oman alansa kirjallisuudesta ovat antaneet historiantutkijat ja -opiskelijat, museoalan ammattilaiset sekä arkeologit.

Vinkkisarja on saanut inspiraation Helmet-lukuhaasteen 2017 haastekohdasta 48: kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän. Kiitämme kaikkia kirjavinkkejä jakaneita. 

Kirjavinkit

Historia - yleinen

Peter Englund: Kirjeitä nollapisteestä  
Kokoelma historiallisia esseitä, joissa kuvataan ihmiskunnan julmuutta ja pimeää 1900-lukua. Esseissä puhutaan ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta, totalitaarisista valtioista, taiteesta ja atomipommista.

1600-luvun tutkimus

Mirkka Lappalaisen teokset
Mirkka Lappalainen on suomalainen filosofian tohtori ja historiantutkija. Hän on työskennellyt Suomen ja Pohjoismaiden historian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2014. Lappalainen on kirjoittanut useita palkittuja historia-aiheisia tietokirjoja, jotka käsittelevät pääasiassa 1600-lukua. 

Kulttuurihistoria

Natalie Zemon Davis: Kolme naista - kolme elämää 1600-luvulla (Women on the margins: three seventeeth-century lives)
Helppolukuinen kulttuurihistorian klassikko kertoo kolmen 1600-luvulla eläneen naisen, juutalaisen kauppiaan, intiaanien opettajan ja taiteilija-luonnontieteilijän elämäkerrat. Heidän tarinoidensa kautta Davis avaa lukijoille ikkunan 1600-luvun elämään, yhteiskuntaan ja ajatteluun.

Natalie Zemon Davis: Martin Guerren paluu (Le retour de Martin Guerre)
Martin Guerren paluu kertoo erikoisesta tapahtumasarjasta 1500-luvulta. Martin Guerre -niminen talonpoika lähtee sotaan ja jättää maatilalleen vaimonsa ja lapsensa. Vuosien jälkeen kylään ilmestyy itseään Martin Guerreksi väittävä mies, joka hyväksytään takaisin perheeseen ja kyläyhteisöön. Muutaman vuoden päästä Martin Guerren appi kuitenkin haastaa hänet oikeuteen Martin Guerreksi tekeytymisestä. Mitä tapahtuu, kun oikeudenkäynnin lopulla paikalle ilmestyy myös toinen Martin Guerre? Davisin mikrohistoriaan pureutuva teos kuvaa erityisesti historiankirjoituksessa aliedustettujen talonpoikien ja naisten elämää.

Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu
Fregatti Toivo oli kauppahuone J. W. Snellmanin ylpeys, suurin purjelaiva, joka Oulussa koskaan rakennettiin. Kesällä 1877 laiva sai yllättäen kukkuramitoin huonoa mainetta, kun kotiin palanneiden merimiesten kuoro esitti pilkkalaulun, jossa kuvailtiin, miten huonosti Toivon kapteeni oli miehistöään kohdellut. Kun tarinan konna oli itsensä laivanomistajan, kauppaneuvos J. W. Snellmanin poika, Henrik Wilhelm, oli tapahtumassa suoranaisen sosiaalisen protestin makua. Tämä laulu, "Laiva Toivo, Oulu", tunnetaan hyvin vielä tänä päivänäkin, mutta mitä fregatti Toivolla todella tapahtui? Kuka teki pilkkalaulun kapteeni Snellmanista ja miksi? (Suomalaisen kirjallisuuden seura)

Robert Bartlett: Hirtetty mies - kertomus ihmeestä, muistista ja kolonialismista keskiajalla (The hanged man)
Kirjan keskipisteessä on hirsipuu, jossa roikkuu walesilainen ryöväri William Cragh. Hän osallistui 1280-luvulla Englannin vastaiseen kapinaan, ja kun hän jäi kiinni, hänet määrättiin hirtettäväksi. Silminnäkijöiden todistusten perusteella hirtetty kuitenkin heräsi kuolleista. Väitetyn ihmeen takana oli kansan pyhimyksenä pitämä Thomas de Cantilupe, vajaat kymmenen vuotta aiemmin kuollut Herefordin piispa. - - Kun katolinen kirkko alkoi tutkia mahdollisuuksia julistaa de Cantilupe pyhimykseksi, syntyi myös mittava aineisto myös William Craghista ja hänen aikansa yhteiskunnasta. Kirkon tutkijat muun muassa haastattelivat paikallisia ihmisiä, joiden muistikuvista jäsentyy rikas kuva 1200-luvun lopun yhteiskunnasta. Bartlett sukeltaa todistajanlausuntojen kautta keskiajan maailmaan ja kuvaa walesilaisen ryövärin hirttämistä, englantilaisen piispan pyhimykseksi julistamista sekä Walesin rajaseutujen kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Bartlett rakentaa teoksensa usealla rintamalla eteneväksi kertomukseksi. Hän kuvaa tavallisen kansan ja ylimystön elämää ja ajattelua, mutta teoksen teemat kasvavat toisaalta myös kuvaukseksi kuninkaan vallan levittäytymisestä valtakunnan reuna-alueille. Näin syntyy yksi viime vuosien mielenkiintoisimmista ja kiehtovimmista keskiajan historiaa käsittelevistä teoksista, jota lukee kuin jännityskertomusta. (BTJ)

Lääketieteen historia

Mika Kallioinen: Rutto & rukous
Kulkutaudit ovat olleet ihmiskunnan historiassa suoranaisia kohtalonkysymyksiä. Vaikka monet menneisyyden taudeista on taltutettu, esimerkiksi malaria ja Aasiassa leviävä lintuinfluenssa ovat edelleen ajankohtaisia vitsauksia. Rutto ja rukous avaa näkökulman kulkutauteihin, jotka ovat muovanneet Suomen historiaa. (BTJ)

Siddhartha Mukherjeen: Sairauksien keisari - syövän elämäkerta (The emperor of all maladies)  
Tässä Pulizerin palkinnon saaneessa teoksessa syöpälääkäri ja tutkija Siddhartha Mukherjee tutkii syöpää solubiologin tarkkuudella, historioitsijan perspektiivistä ja elämäkerran kirjoittajan intohimolla. Tulos on selkeä kronikka ihmisen taistelusta tappajaa vastaan. Aikojen saatossa käsitys syövästä on muuttunut. (BTJ)

Arkeologia

Muinaisuutemme jäljet
Keitä olivat Suomen alueen ensimmäiset asukkaat? Milloin he saapuivat tänne ja mistä? Kuinka he elivät, mitä kieltä he puhuivat ja keiden kanssa he kävivät kauppaa? Missä vaiheessa Lapin, Karjalan ja Suomenlahden pohjoisen rannikkoalueen ihmisistä muodostui suomalaisia? Muinaisuutemme jäljet on kauan kaivattu, uusimpaan tutkimustietoon perustuva yleisesitys Suomen kaukaisimmista juurista. (BTJ)

Ilari Aalto, Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen
Matkaoppaan muotoon puettu historiateos kuvaa elämää vuoden 1400 Suomessa eli Ruotsin Itämaassa niin kuin paikalle saapunut matkailija sen näkisi. - - Historian ja arkeologian uusiin tutkimuksiin perustuva matkaopas romuttaa myyttejä keskiajasta ja herättää menneisyyden henkiin runsaan lähdeaineiston ja valistuneiden arvailujen pohjalta. Elina Helkalan nelivärikuvitus auttaa matkalaista kulkemaan uteliain mielin keskiaikaisen kotimaamme kamaralla. (BTJ)

Lue sarjan muut osat

Teksti: Riikka Utriainen, Espoonlahden kirjastot
Kuva: Unsplash.com