Mikrofoni lavalla

Miten aloittaa lavarunojen kirjoittaminen?

Mikä on lavaruno? Miten sellainen kirjoitetaan? Mistä saa ideoita omaan runoon? Lavarunouden ammattilaiset kertovat.

Runoilijat Aura Nurmi, Elsa Tölli ja Juho Kuusi kävivät Lukuviikolla 2018 Vuosaaren kirjastossa kertomassa nuorille, miten he ovat ryhtyneet kirjoittamaan lavarunoja ja mistä he saavat niihin inspiraatiota. Kokosimme yhteen ammattilaisten vinkit.

Lavarunous on yksinkertaisesti muille ääneen esitettyä runoutta. Lähes samaa tarkoittaa spoken word, mutta spoken wordiin kuuluu lisäksi tarinankerronta. Juho Kuusi kertoi, että runouden määritelmä on lavarunoudessa laaja.

– Sitä ei pysty tiukasti raamittamaan eikä siinä ole tiettyä kaavaa. Se on yksi sen elinvoimista ja tekee siitä helppoa lähestyä.

Juho Kuusi löysi lavarunouden räpin kautta ja on nyt esiintynyt kymmenen vuotta.

– Se maailma tuntui liian ahtaalta, ja halusin löytää muita tapoja ilmaista itseäni. Räpissä minulle keskeisintä ovat olleet aina sanat, ja lavarunoudessa keikkatilanteessa on hienoa, että yleisö keskittyy nimenomaan sanoihin.

Kuka tahansa voi olla artisti

Aura Nurmi on julkaissut kokoelman Villieläimiä mutta hän muistuttaa, että lavarunoutta voi esittää kuka tahansa. Avoimia open mic -tilaisuuksia järjestetään esimerkiksi kirjastoissa tai baareissa.

– Open mic -illoissa kuka tahansa voi olla artisti. Sinne voi tulla treenaamaan runoja, räppitekstejä ja laululyriikkaa. Tämä on aika kynnyksetön harrastus, johon liittyy yhteisöllinen, kannustava piiri. Lavarunouskulttuuriin kuuluu, että jokaiselle esiintyjälle annetaan aina aplodit,.

– En olisi ikinä julkaissut samanlaista kirjaa ilman lavarunoutta. Ihmisten edessä oleminen pani minut haastamaan itseni ja hakemaan rehellisyyttä. Lavarunokulttuurin ansiosta syntyi kirja, joka on itsellenikin aika vaikea ja henkilökohtainen. Mietin, voiko näin rajuja runoja lukea kovin nuorille, mutta kun meillä oli ensimmäinen nuorten open mic, kaikki toivat lavalle paljon henkilökohtaisempaa ja hurjempaa runoutta, Aura kertoi.

Elsa Tölli on esiintynyt lavalla, runovideoissa ja myös juontanut open mic -tapahtumissa. Hän on esiintynyt myös muusikkojen kanssa. Häntä on alusta asti innostanut livetilanteen jännitys, adrenaliini ja yleisön läsnäolo.

– Lavalla olen välittömästi tekemisissä kuulijan kanssa. Kirjoittajana minua kiinnostaa kirjoittaa päiväkirjamaisesti. Olen alussa kirjoittanut lukiossa päiväkirjoja, jotka ovat muuttuneet teksteiksi joita haluan esittää. Olen ollut piilotteleva kirjoittaja ja olen yrittänyt piilottaa raskaita aiheita ja tunnustuksia kielikuvien taakse. En ole uskaltanut kirjoittaa rehellisesti vaikeuksista, mutta olen yrittänyt vähän harjoitella sitä. Lavalla on tavallaan voittamaton olo, siellä uskaltaa puhua eri tavalla kuin vaikkapa kavereille.

Miten lavarunoutta tehdään itse? Näin pääset alkuun

Elsan vinkit:

* Tärkein neuvo on, ettei ota liikaa paineita. Kirjoita tajunnanvirtaa sellaisella tavalla, mikä itsestä sillä hetkellä tuntuu parhaimmalta.

* Kannattaa kuunnella, millaisia tekstejä muut tekevät. Niistä voi saada inspiraatiota. Minä luen paljon klassikkorunoja, esimerkiksi Edith Södergrania ja Katri Valaa. Kaikki suomenkielinen musiikki on myös hyvä inspiraation lähde.

* Itse kirjoitan muistiin kännykkään, jos mieleeni tulee oivalluksia tai muistoja vaikka bussissa. Runoa ei tarvitse ryhtyä kirjoittamaan heti, vaan palaan muistiinpanoihin sitten myöhemmin.

* Kaiken lukemansa tai kuulemansa ei tarvitse olla sellaista mistä itse syttyy paljon. On paljon erilaisia tyylejä eivätkä kaikki kiinnosta itseä, mutta mistä tahansa taiteen muodosta, varsinkin keskeneräisestä, saattaa tulla into yrittää itse.

* Jos kuulet hyviä pieniä lauseita vaikkapa biiseissä, kirjoita niitäkin ylös. Sitä kautta voi alkaa miettiä omia uusia tekstejään.

Juhon vinkit:

* Pääse yli itsesensuurista. Älä mieti, tuleeko runosta valmista tai näytätkö sitä kenellekään.

* Ole avoin kaikelle: lue monipuolisesti, katso erilaisia dokkareita ja elokuvia, niitäkin jotka eivät kiinnosta. Sieltä voi syntyä jokin ajatus joka saa idean syntymään. Itse kuuntelin pari vuotta ranskalaista räppiä, vaikka en osaa ranskaa. Suosittelen katsomaan esimerkiksi elokuvan Slam.

* Käveleminen on minulle oleellisin inspiraation muoto. Kävellessä ajatuksetkin lähtevät liikkeelle ja vastaan tulee yllättäviä asioita, joihin ei voi vaikuttaa.

* Matalan kynnyksen tapa aloittaa on hakukonerunous: hae Googlesta tiettyjä sanoja ja katso, millaisia tuloksia tulee vastaan. Niitä voi ruveta muokkaamaan eteenpäin.

* Kirjoita asioista, mistä tiedät ja mitkä tunnet.

* Opettelen runot ulkoa toistamalla, toistamalla ja toistamalla. Välillä äänitän runojani ja kuuntelen. Joskus myös printtaan ne. Näen runot paperilla päässäni ja pystyn selaamaan oikeaan kohtaan. Minulla on runoissa usein loppusointuja, ja sekin helpottaa ulkoa opettelemista.

Auran vinkit:

* Kokeile metodia ’puhu paperille’. Ala vain kirjoittaa sensuroimatta asioita, jotka tulevat mieleesi. Älä korjaile kieliasua. Silloin saat tekstiin luontaisen puheen rytmin. Sekoita siihen vaikka räpin metodeita. Tee vaikka yksi säkeistö, jossa on loppusointuja tai tee puheosuus itseäsi kiinnostavasta lauseesta, josta teet kertosäkeen.

* Pidän aina muistikirjaa mukana. Luen myös paljon roskaa päästääkseni tekstuaaliseen maailmaan ja pitääkseni aivoni avoinna mahdollisuuksille.

* Jack Kerouacin kirjassa Matkalla tulee esiin lavarunoudelle ominainen spontaanius ja elämästä nauttiminen. Kerouac kirjoitti nopeasti ja sensuroimatta matkustelustaan ympäri Yhdysvaltoja. Myös Paperi T:n kokoelma Post-alfa kannattaa lukea. Siinä näkee, miten rap-artisti tekee runoutta.

* Spoken wordiin näkee usein yhdistettävän musiikkia. Joskus panen vaikka Youtubesta sadetta taustalle ja kokeilen, miltä se kuulostaa. Sillä tavalla oma ääni ei tunnu niin ujostuttavalta.

* Äänenmuunteluapplikaatiot, joista saa vaikkapa robotti- tai alienääniä, ovat mahtavia. Laitoin sellaista höpöttämään oman esiintymiseni taustalle.

* Pystyin lukemaan henkilökohtaisia runojani underground-klubeilla, koska ne tarjosivat minulle piilopaikan ja yhteisön. Kun runot piti koota kirjaksi, olin täydellisen pakokauhuinen. Kirjoitin ajatellen, etten missään nimessä julkaise tätä tai lausu tätä missään.

  • Lisää lavarunoudesta voit lukea Harri Hertellin Lavaruno-oppaasta. Hertell on Helsinki Poetry Connectionin perustaja.
  • Aura Nurmi, Elsa Tölli ja Juho Kuusi puhuivat 17.4.2018 Vuosaaren kirjastossa ja esittivät siellä myös omia tekstejään. Tilaisuuden voi katsoa kokonaisuudessaan Kirjastokaistalta (linkki alla).