Ihminen kerää muoviroskia luonnosta

Muovi puhuttaa kirjastossa

Muovi, sen kierrätys ja vaikutukset ympäristöön puhuttavat nyt enemmän kuin koskaan. Yle kampanjoi muovinkierrätyksen puolesta näkyvästi koko huhtikuun, ja keskustelu jatkui Hyvä paha muovi -tapahtumassa, joka järjestettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 1.6.2019. 

Mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa. Hän oli paneelikeskustelijana Hyvä paha muovi -tapahtumassa.

Mikromuoveiksi kutsutaan ihmisen valmistamaa synteettistä polymeeriä eli muovia, jonka koko voi olla silmin havaittavasta muutamasta millimetristä mikroskooppisen pieniin muovihiukkasiin.

– Virallista määritelmää ei ole, eikä mikromuovin koon alarajaa edes tiedetä, koska jopa puolen millimetrin kokoisista hiukkasista pyrkii vielä irtoamaan riekaleita. Tutkimuksissa muovihiukkasia on löydetty ympäristöstä mikro- ja nanometrien kokoluokassa, Samuel Hartikainen sanoo.

Muovi kulkeutuu kaikkialle

Yksi mikromuovin ongelmista on sen määrä ja levinneisyys. Sitä päätyy kaikkialle valtameristä järviin ja kaikkiin eliöihin, myös ihmiseen.

– Mikromuovia voi olla valtavia määriä merissä, pellossa, järvissä, katupölyssä ja jopa kotona huonepölyssä. Kun lelu tai muovipussi päätyy ympäristöön, sillä on monia reittejä kulkeutua ja hajota ympäristössä.

Toinen suuri ongelma on, että mikromuovi ei hajoa biologisesti vaan jatkaa kiertokulkuaan ympäristössä yhä pienempinä osasina ehkä ikuisesti. Muovit myös kuljettavat mukanaan muita aineita ja murustuessaan vievät niitä ympäristöön.

– Mikromuovit toimivat teollisuuden lisäämien tai muoviin imeytyneiden aineiden, esimerkiksi ympäristömyrkkyjen kantajina. Niiden kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta.

Makroroskana eli karkkipaperia suurempina kappaleina muovi haittaa esimerkiksi merten eläimiä.

– Esimerkiksi valas käyttää saalistamiseen kaikuluotainta, eikä se välttämättä pysty erottamaan muovipussia saaliseläimestä. Valas voi tukehtua ja kuolla syötyään muovipusseja, mutta senkin jälkeen muovi vain jatkaa kiertokulkuaan valaan hajottua. Valas on biohajoava, mutta suurin osa muovista ei ole. Muovia on käytetty vasta 80 vuotta, mutta sitä ovat jo meret täynnä.

Muovin käyttö lisääntyy. Erilaisia polymeerejä eli muovilaatuja on markkinoilla yli 5 300.

– Kaikkia haittoja ei vielä tunneta, mutta mitään oikeasti hyvää mikromuoveista ei ole löytynyt. Kosmetiikassa käytetyistä hiukkasistakin yritetään päästä nyt eroon.

Mitä minä voin tehdä?

Mitä sitten tavallinen ihminen voi arjessaan tehdä välttääkseen olemasta osa ongelmaa? Samuel Hartikaisen vastaus on yksinkertainen: ihmisen täytyy ajatella.

– Kuluttajina voimme miettiä, mihin rahani käytän, miksi teen valintoja ja miksi minua pannaan tekemään valintoja. Ei tässä niin virran mukana mennä, ettei voisi pysähtyä miettimään, onko tässä mitään järkeä. Yhteiskunnan jäsenenä, kuluttajana ja taloyhtiön asukkaana voin miettiä, osallistunko kierrätykseen vai en, ja kiinnittää huomiota, onko jätehuolto hoidettu kuntoon.

– Ajattelun jälkeen pitäisi syntyä ääntä eli keskustelua. Käänny tuttavien, viranomaisten, kaupungin, jäteyhtiön ja teollisuuden puoleen. Keskustele sosiaalisessa mediassa. Kuluttajilla on oikeus valvoa, mitä tapahtuu. Ajatteleva kuluttaja on kuningas.

Jos muovia on pakko käyttää, sen pääsy ympäristöön pitäisi estää heti alkumetreillä, ennen kuin se pääsee silppuuntumaan hiukkasiksi, joita on mahdoton saada luonnosta pois. Tähänkin ihminen voi vaikuttaa itse arjessaan tai vaatimalla muilta toimijoilta parempia toimenpiteitä.

– Nämä ovat järjellä ajateltavia asioita: ei roskata, katsotaan että jätehuolto ei jätä roskaa levälleen ja että jäteastiat tyhjennetään ennen kuin eläimet pääsevät levittämään roskia, ei kaadeta lunta mereen. Hulevesiäkin menee luvattoman paljon järviin ja meriin puhdistamattomina.

Hartikainen pitää aiheesta keskustelua välttämättömänä ja kirjaston roolia herättäjänä tärkeänä.

– Kirjaston roolia ei pidä vähätellä maailmanlaajuisissa ongelmissa. Kirjastojen rooliin kuuluu tiedon jakaminen ja maailmanmenon ihmettely. Kun kirjasto osallistuu keskusteluun, se on merkki, että tästä on lupa puhua.

Haluatko tietää enemmän muoveista? Lisätietoa näistä lähteistä:

Kirjastot.fi:n muovi-linkkikokoelma

Ylen I love muovi -sivusto

Kirjallisuutta kirjastosta 

Teoksen nimessä olevasta linkistä pääset varaamaan kirjan Helmet-haussa. Linkit aukevat toiseen sivustoon. 

Emily Beament: 12 small acts to save our world 

Luca Bonaccorsi: How to live plastic free

Martin Dorey: No. More. Plastic 

Pasi Järvinen: Muovit ja muovituotteiden valmistus

Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen: Hyvä, paha muovi: vähennä viisaasti

Will McCallum: How to give up plastic 

Chantal Plamondon, Jay Sinha: Life without plastic

Lucy Siegle: Turning the tide on plastic: how humanity (and you) can make our globe clean again 

Otso Sillanaukee: Zero waste: jäähyväiset jätteille 

Per Straarup Sødergaard: Fakta om plast i havet 

Kuva: Pixabay