Uutta runoutta esillä koko vuoden

Tervetuloa seuraamaan, mitä runoudessa tapahtuu vuonna 2016!

Helmet.fi:ssä alkava Runo puhuu meille -juttusarja on suunnattu runojen ystäville ja niille, jotka tahtovat tutustua runouteen. Runousartikkeleita julkaistaan Vinkit-osiossa koko vuoden ajan.

Sarja esittelee ja arvioi uusinta suomalaista runoutta kahdentoista katsauksen verran. Mukaan mahtuu arvioita ja puheenvuoroja suomeksi ja ruotsiksi kirjoitetusta lyriikasta sekä käännösrunoudesta.

Runo puhuu meille -hankkeessa ovat yhteistyössä kriitikot ja Helmet-kirjastot. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Hankkeen vetäjä on kirjallisuudentutkija, kirjailija ja kriitikko Vesa Haapala. Hän esittelee tänä vuonna ilmestyviä runoteoksia, arvioi ja taustoittaa runouden nykysuuntauksia sekä opastaa runouden lukemisessa.

Mukana viisi nuorta kriitikkoa

Mukana hankkeessa on viisi nuorta kirjallisuuskriitikkoa. Penjami Lehto, Teemu Manninen, Tommi Melender, Anna Tomi ja Maaria Ylikangas jatkavat arvioitujen teosten tarkastelua omista lähtökohdistaan. Näin syntyy monipuolista keskustelusta nykyrunouden keinoista ja teemoista. HelMet-sivuilla vierailevat voivat osallistua keskusteluun Facebook-kommentein.

Runo puhuu meille -hankkeeseen kuuluu myös neljä yleisötilaisuutta, jotka järjestetään pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilaisuuksissa Vesa Haapala esittelee vuoden runosatoa ja avaa sen taustoja. Kirjastovierailut videoidaan. Tallenteet löytyvät Helmetistä Runo puhuu meille -juttujen yhteydestä.

Keitä me olemme?

Ennen ensimmäisiä kritiikkejä on hyvä esittäytyä.

Vesa Haapala

Kuva: Tommi Tuomi 

Opetan ja tutkin kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, mutta toimin myös kirjailijana ja kriitikkona. Olen julkaissut runoutta ja proosaa. Kirjallisuusarvioitani on ilmestynyt säännöllisesti Helsingin Sanomissa ja kirjallisuuslehdissä. Kritiikeissäni tahdon tavoittaa mahdollisimman tarkasti tekijän lähtökohdat eli sen, miten teos rakentuu ja puhuu. Yhtä tärkeää on se, mitä runot minulle lukijana sanovat ja miten ne liittyvät osaksi kirjallisuuden perinnettä mutta myös yhteiskunnallista keskustelua.

Runous puhuu meille -hanke alkoi hahmottua mielessäni, kun mietin, miten kirjallisuuskritiikin asemaa voitaisiin vahvistaa. Pienilevikkiset kirjallisuudenlajit, kuten runous, saavat yhä vähemmän tilaa lehdistössä. Paneutuvien runouskritiikkien kirjoittaminen sanomalehtiin on hankalaa.

Pohtiessani sopivaa foorumia runouskeskustelulle päättelin, että luontevin paikka on sivusto, jolla vierailee paljon asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Mietittyäni hieman lisää välähti mieleeni kirjasto. Tutustuin tarkemmin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-sivustoon ja ajattelin, että juuri täällä runous voisi tulla esille useammastakin näkökulmasta. Siksi laadin hankkeen, jossa on mukana muitakin kriitikoita. Olin iloinen, kun Helmetin väki lähti mukaan hankkeeseen. Aivan yhtä ilahtunut olin, kun sain Koneen Säätiöltä tiedon, että se rahoittaa hanketta.

Penjami Lehto

Kuva: Katri Niskanen

Olen jyväskyläläinen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori. Vuodesta 2006 olen pitänyt kirjablogia Jäljen ääni (https://penjami.wordpress.com) ja olen myös mukana kulttuuria laajemmin tarkastelevassa Luutii-yhteisöblogissa (http://www.luutii.ma-pe.net). Lisäksi olen kirjoittanut kritiikkejä kirjallisuuslehtiin. Kritiikeissä arvostan kiinnostavia näkökulmia, kokemuksellisuutta ja teoksen sijoittamista kontekstiinsa. Nykyrunouden suhteen kriitikon rooli vertaislukijana korostuu. Esimerkiksi uusia ilmaisutapoja kokeilevasta teoksesta kirjoitettaessa on tärkeää pohtia lukutapaa ja tarjota lukijoille tarttumapintaa tekstiin.

Teemu Manninen

Kuva: Leena Lahti 

Olen helsinkiläinen runoilija, kääntäjä ja kriitikko. Olen julkaissut viisi runokokoelmaa. Näiden lisäksi olen toimittanut kaksi suomalaista nykyrunoutta käsittelevää antologiaa, Suomalaisia nykyrunoilijoita 2 (Avain 2011, yhdessä Maaria Pääjärven kanssa) ja Six Finnish Poets (Arc Publications 2013). Olen toiminut Tuli & Savu -runouslehden päätoimittajana, Helsingin Poetiikkakonferenssin tuottajana, renessanssikirjallisuuden tutkijana Tampereen yliopistossa sekä Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikkona. Olen Osuuskunta Poesian perustajajäsen.

Taide on aikakaudellamme oletusarvoisesti itsetietoista, itseensä viittaavaa – niin kuvataide, musiikki kuin kirjallisuuskin. Jokainen taiteilija on tavalla tai toisella myös kriitikko, jokainen kriitikko taiteilija, ja yhteinen käsitys siitä, mikä on taiteelle ominaista sisältöä on muuttunut kilpailuksi siitä, kuka saa määrittää sen, mitä sanalla ”taide” tarkoitetaan tai mitä ”taiteen” avulla on myytävissä. Mitä enemmän kirjoitan arvosteluja, sitä vähemmän tahtoisin tunnustaa makua, vakuuttaa, saada puolelleni, suostutella, puolustella, vastustaa tai väitellä. En ole löytänyt muuta ratkaisua kuin vilpittömyyden, sikäli kuin se on mahdollista.

Tommi Melender

Kuva: Laura Arvela 

Olen julkaissut neljä romaania, kolme esseekokoelmaa ja kolme runokokoelmaa. Uusin teokseni on esseekokoelma Onnellisuudesta, joka ilmestyy maaliskuussa 2016. Kritiikkejä tai kritiikkimuotoisia tekstejä kirjoitan Antiaikalainen-blogiini (http://blogit.image.fi/antiaikalainen) ja kirjallisuuslehti Parnassoon. Kirjailijataustani vuoksi olen tekijälähtöinen lukija ja kriitikko. Toisin sanoen pyrin hahmottamaan tekijän intentioita ja pyrkimyksiä tekstin taustalla, ymmärtämään mitä hän tahtoo sanoa muodon ja sisällön tasolla. Se ei tietenkään tarkoita, että lukkiutuisin puhtaasti tekijän tarkoitusperiin, mutta ne toimivat lähtökohtana.

Anna Tomi

Kuva: Aki Viren

Olen runouteen ja runouden teoriaan erikoistunut kirjallisuuskriitikko ja vapaa toimittaja. Tällä hetkellä työskentelen pääasiallisesti runouslehti Tuli & Savussa. Olen lehden päätoimittaja yhdessä Vesa Rantaman kanssa, mutta kirjoitan kritiikkejä myös muun muassa Parnassoon ja Nuoreen Voimaan. Teen parhaillani väitöskirjaa, joka käsittelee esineitä suomalaisessa nykyrunoudessa uusmaterialistisen teorian näkökulmasta.

Maaria Ylikangas

Kuva: Nuoren Voiman liitto 

Olen kirjallisuuskriitikko ja toimittaja. Olen toiminut Nuori Voima -lehden päätoimittajana 1.1.2015 lähtien. Olen mukana myös kirjallisuutta ja kulttuuria tutkivassa Luutii-yhteisöblogissa (http://www.luutii.ma-pe.net). Lisäksi teen jatko-opintoja Jyväskylän yliopistossa ja valmistelen kritiikin tekstilajia käsittelevää väitöskirjaa. Kritiikeissäni pyrin olemaan keskustelunavaaja ja lukemaan kirjallisuutta osana instituutioita ja yhteiskuntaa.

Tervetuloa mukaan runouskeskusteluun!

Jääkää seuraamaan hankkeen sivua. Ensimmäinen runokritiikki ilmestyy maaliskuun alussa. Toivomme vierailijoilta osallistumista, kommentteja ja keskustelua. Olisi hienoa, jos mahdollisimman moni löytäisi runouden pariin ja pääsisi mukaan kielen seikkailuihin!

Sarjan jutut löytyvät tunnisteella Runo puhuu meille.

Teksti: Vesa Haapala